• Filharmonian lisäraha on pois muulta kulttuurilta

    by  • 24/09/2012 • Blogi, Taide & Kulttuuri • 0 Comments

    Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta hyväksyi vuoden 2013 vuosisuunnitelmaesityksen kokouksessaan viime viikolla. Taiteeseen suuntautuvat eurot pysyvät jotakuinkin ennallaan lukuunottamatta valtuustolle esitettyä pontta, että ensi vuoden budjettiin osoitetaan lisämäärärahaa 350 000 euroa Tampere Filharmonian konserttitoiminnan turvaamiseksi ja 108 000 euroa Tampere-talon vuokrankorotusten kattamiseksi.

    Kyseessä on pitkän ajan kuluessa syntyneen vajeen paikkaus. Vaje johtuu pääasiassa siitä, että Tampere Filharmoniasta päätettiin tehdä täysmittainen sinfoniaorkesteri vuonna 2000. Nyt valtuuston onkin ratkaistava, halutaanko Filharmonia pitää nykyisenkaltaisena. Tällä hetkellä kulttuurin ja taiteen tuet ovat nollasummapeliä, toisin sanoen 350 tuhannen euron lisämääräraha on pois kaikelta muulta kulttuurilta, ellei kulttuurin kokonaisbudjetti vastaavasti kasva.

    Tähän tiivistyy minun nähdäkseni monta kulttuuripoliittista ongelmaa. Keissi on myös iso strategisen vaikuttamisen paikka ensi vaalikaudella.

     1) Isot instituutiot nielaisevat valtavan osan kulttuurirahoista.

    Tähän ei tietenkään pelkästään kuntatasolla voikaan vaikuttaa, koska isot talot saavat myös valtionosuuksia. Tämä kuitenkin on johtanut siihen, että strategisia päätöksiä ei olla tehty sitten 80-luvun: nuo saavat, koska saivat ennenkin. 98 prosenttia kulttuurin rahoituksesta on kirjoitettu muinaisiin kiviin, kahdella prosentilla teemme politiikkaa. Helsinkiläinen Hannu Oskala on osuvasti todennut, että ”meillä Suomessa ei tehdä kulttuuripolitiikkaa, vaan meillä keskitytään 1970-luvun kulttuuripolitiikan ulkomuseon ylläpitämiseen”. Tilanne ei voi jatkua näin.

    2) Kulttuurirahalla rahoitetaan seiniä.

    Tilakeskukselle menevä raha rinnastuu sisäiseen laskutukseen ja kaikki se on pois sisällöiltä.

    3) Klassinen musiikki saa noin 95 prosenttia kaikesta musiikille tulevasta tuesta.

    Tämä ei ole nähdäkseni tasa-arvoista, eikä siten vihreää kulttuuripolitiikkaa. Yhtä lailla vihreää on kuitenkin tukea monimuotoisuutta myös kulttuurissa. Kaikkea pitää olla.

    Jyväskylässä on toteutettu tutkimusta sinfoniaorkesterin katsojien ikärakenteesta. Ei liene yllätys, että painotus on vahvasti kallellaan kohti luonnollista poistumaa.

    4) Täyskunnallinen orkesteri ei voi kilpailla NY Metropolitanin kanssa

    On vähän kyseenalaista, voiko verorahoilla kustantaa kalliita tähtisolisteja – tämä on mielestäni ongelma erityisesti Kansallisoopperan kohdalla. Organisaatiomuutos esimerkiksi Tampere-Talo Oy:n yhteyteen voisi olla hyväksi, koska silloin Filharmonia ei olisi suoraan valtuuston alainen. Tietäisi puskuria molempiin suuntiin – emmehän voi tietää, jos joku haluaa yllättäen lopettaa koko orkesterin. Sitä en minäkään halua.

    Voisiko Filharmoniasta tehdä oman osakeyhtiön tai peräti kuntayhtymän? Sehän palvelee valtionosuuslain kautta myös suurempaa alueellista kokonaisuutta. Matkailunäkökulman kautta myös elinkeinoelämän luulisi kiinnostuvan sponsoroinnista entistä enemmän.

    5) Kulttuuritoimijoillakaan ei voi olla piikki auki

    Filharmonia on taideinstituutio, jonka kävijämäärät ovat kasvaneet koko ajan. Miten ihmeessä se se ei pysy omassa budjettikehyksessään, kun kaikkien muidenkin pitää näinä päivinä pysyä?

    Tapauksessa tulee näkyviin myös kustannusrakenteiden erot ”vapaan kentän” ja instituutioiden välillä. 350 tuhatta on 7 prossaa Filharmonian budjetissa, mutta sillä saisi vuoden ympäri valtavasti tapahtumia – osittain ostopalveluna tosin. Rahalla yli kaksinkertaistettaisiin suomalaisen musiikkiviennin edistämiseen tarkoitettu Musex-tuki. Sillä voisi rahoittaa katsojille maksuttoman ympärivuotisen lastenteatteriesityksen. Sillä voisi… vaikka mitä.

     


    About

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *